- Vaihde.
- *hiljaisuus* ...Moi. Mä en tiedä olenks mä soittanut oikeaan paikkaan.
- Nyt on [sairaalan] vaihteessa. Mihin halusit soittaa?
- No ku mä olin siellä viime yönä.
- Millä osastolla?
- En mä tiedä, kato sä sieltä.
- Nyt en voi katsoa, kun en tiedä nimeä.
- [kertoo nimen]
- En löydä nimellä mitään, eli uloskirjaamisesta on ilmeisesti sen verran aikaa jo, ettei enää näy.
- Mä olin ensiavussa.

Jaa, olisi kyllä helpottanut asian hoitamista, jos olisit heti sanonut!

***

- Vaihde.
- Hei, mä kysyisin kun mä olin eilen siellä [toimenpiteessä] ja mulla on tosi kipee pää nyt. Voinks mä ottaa tällasen [lääkkeen]? Mä olen ennenkin ollu [toimenpiteessä] ja sillon sanottiin, että [lääkettä] ei saa ottaa, et pitääks se nyt edelleen paikkaansa vai voinks mä ottaa jonkun toisen lääkkeen vai miten täs edetään?
- Puhelu on nyt vaihteessa, niin en pysty ottamaan kantaa näihin asioihin.
- Joo, kyl mä sen tiesin.

Miksi sitten kerrot koko sairaskertomuksesi henkilölle, joka ei voi auttaa? Pelkkä polille pyytäminen olisi riittänyt.

***

- Vaihde.
- Hei, saisinks mä sinne [polille] siihen alakertaan, missä istuu se nainen? Mikä sen nimi on?
- En osaa sanoa nimeä, mutta yhdistän [polin] numeroon, hetki...
- *keskeyttää* Mut mikä sen naisen nimi on?
- En tiedä, en tunne henkilökohtaisesti.
- Mut luettele niitä nimiä!
- En voi luetella satoja nimiä. Yhdistän [polille], hetki ole hyvä.